Mervi Friman, Hanna Alaniska & Merja Maikkola
mervi.friman@hamk.fi, hanna.alaniska@oamk.fi, merja.maikkola@oulu.fi
Muutos, uudistus, kehitys. Yhdistetään, profiloidaan ja analysoidaan. Arvioidaan sekä mitataan. Ja siinä kaiken keskellä opetetaan, opitaan, ohjataan ja arvioidaan, tuetaan ja rinnalla kuljetaan. Tämänkaltainen korkeakoulu-rap sujuu varmaan helposti itse kultakin korkeakoulun opettajalta ja opetuksen kehittäjältä.
Mikä avuksi, kun tuntee ettei ehdi, jaksa eikä aina edes kauheasti kiinnosta vastata yhä uusiin haasteisiin ja vaatimuksiin.
KOPE tarjoaa apua: tehdään yhdessä, jaetaan ja tuetaan toisiamme. Siis mitä?
KOPE-hanke eli korkeakoulupedagogiikkaa yhteistyössä edistää nimensä mukaisesti pedagogista yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoiden, opettajien, johdon ja muiden toimijoiden kesken. Tavoitteena on rakentaa pysyviä toimintarakenteita, joiden avulla oppimisen, ohjauksen ja opetuksen laatu paranevat. Toimintaa organisoivat yhdessä ammatilliset opettajakorkeakoulut (OAMK, HAMK, JAMK, TAMK ja Haaga-Helia) sekä Oulun yliopisto.
KOPElaiset kiersivät viime syksynä kaikki Suomen korkeakoulut keräten tietoa korkeakoulujen pedagogista vahvuuksista ja kehittämiskohteista, opetuksen kehittämisen käytännöistä sekä siitä, miten työelämä ja opiskelijat ovat mukana pedagogisessa kehittämisessä. Lisäksi keskustelimme, miten pedagogista osaamista voisi jakaa korkeakoulujen kesken (lue lisää vierailuista Mitä kuuluu korkeakoulujen pedagogiikalle -raportista).
Pedagogisiksi vahvuuksiksi nousivat työelämälähtöisyys (mainittiin 56 % korkeakoulussa), digipedagogiikka (46 %) ja simulaatiopedagogiikka (26 %). Kehittämiskohteiksi korkeakoulut nostivat pitkälti samat tekijät kuin vahvuuksiksikin, sillä he haluavat kehittyä edelleen vielä omissa vahvuusalueissaan. Digipedagogiikkaa haluavat edelleen kehittää 62 % korkeakouluista, työelämälähtöisyyttä 26 %, ja oman pedagogisen toimintamallin kehittämisen mainitsivat 42%.
Opetuksen kehittämiskäytännöistä eniten mainintoja saivat erilaiset tilaisuudet ja koulutukset, tiimiopettajuus ja palautejärjestelmä sekä palkitseminen. Työelämä ja opiskelijat olivat mukana perinteisesti erilaisten työryhmien kautta.
Korkeakouluja yhdistävät pitkälti samanlaiset vahvuudet ja kehittämiskohteet, sillä tuloksissa ei ollut isoja eroja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken. Pedagogista osaamista haluttiin vierailujen mukaan jakaa vertaisoppimisen keinoin (54 %), järjestämällä yhteistä opetusta (33 %) ja erilaisten keskustelufoorumien avulla (28 %).
Paitsi että KOPEn työtä ohjaavat vierailuista nousseet korkeakoulujen toiveet, kiinnitämme työmme vahvasti Sinivalkoiset korkeakouluoppimisen laadun linjauksiin[1] jotka laadittiin Opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä ja osaksi laajempaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 -työtä. Ministeriön johtama Korkeakouluvisio on edennyt valmisteluryhmien työskentelyyn, jotka luovat kehittämisohjelman ja tiekartan, joka tunnistaa, vaiheistaa ja aikatauluttaa toimenpiteitä ja tukimuotoja vuoteen 2030. Yksi ryhmä on Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt, jonka toimintaa KOPE osaltaan haluaa edistää, ja jolle KOPE on myös esitellyt omaa toimintaansa.
KOPE tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden korkeakoulusektorilla käynnissä olevien kehittämishankkeiden kanssa. Tapahtumia aikataulutetaan, suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä, jotta hankkeista saataisiin paras mahdollinen hyöty korkeakouluille.
Sinivalkoiset korkeakouluoppimisen laadun linjaukset nostavat esiin neljä teemaa, joihin jokaiseen sisältyy kehittämistehtäviä korkeakouluille. Oppimisen arvostus on kaiken lähtökohta. Enää ei aseteta tutkimusta ja opetusta vastakkain, vaan nyt näkökulma siirretään oppimiseen, jota molemmat korkeakoulujen tehtävät tukevat. Oppimisen arvostus voi näkyä korkeakoulujen arjessa opetussuunnitelmina ja arviointina, jotka pohjautuvat osaamiseen ja oppimisen laatuun. Hyvää oppimista ja opetusta arvostetaan, tuetaan ja palkitaan.
Oppimista ja opintojen etenemistä tukeva opetus ja ohjaus antavat lisäarvoa oppimisen laadulle ja opintojen etenemiselle. Jokainen opetusmuoto ja ohjaushetki edistävät oppimiskyvykkyyttä ja oppimista.
Osana laatua korkeakoulut huolehtivat henkilöstönsä opetusosaamisen ajantasaisuudesta ja sen arvioinnista. Yhteisöllinen toimintakulttuuri korostaa yhteistyötä korkeakoulujen sisällä eri toimijoiden välillä, mutta kehottaa myös kurkistamaan aidan toiselle puolelle toisiin korkeakouluihin, muihin koulutusorganisaatioihin ja työelämäkumppaneiden toimintaan.
Kuluvana ja tulevana vuonna KOPEssa keskitytään korkeakouluoppimisen edistämiseen muun muassa hackathonin ja #oppimiskokemus -kampanjan avulla. Vertaisoppimista edistetään lukuisin tavoin esimerkiksi mentoroinnin, varjostamisen, pikatreffien sekä opettajavaihdon avulla. Lisäksi jaetaan kokemuksia ja edistetään korkeakoulun toivomia teemoja pedagogisista toimintamalleista, osaamisperusteisuudesta, digipedagogiikasta ja työelämälähtöisyydestä.
Toivomme KOPEn ja korkeakoulujen välisen keskustelun jatkuvan vilkkaana. Tulethan mukaan KOPEn Facebook-ryhmään, jossa voit jakaa omia korkeakouluoppimisen käytäntöjä sekä kuulla muiden toimintatavoista. Lisäksi tarjoamme keskustelun inspiroimiseksi erilaisia blogikirjoituksia, twiittejä ja videoita. Kohtaamme toisiamme pajoissa ja muun muassa tulevilla Peda-forum -päivillä. Avaamme myös perinteisiä tilaisuuksia toisen korkeakoulun väelle eli ammattikorkeakoulujen väki kutsuu tilaisuuksiinsa myös yliopistotoimijoita sekä päinvastoin. Rohkeasti siis parastamaan[2] oppimisen edistämisen käytäntöjä.
[1] Sinivalkoiset linjaukset ovat saaneet nimensä ns. white paper -termin mukaisesti, joka tyypillisesti käsittelee tiettyä kantaa tai ratkaisua johonkin ongelmaan. Linjaukset nimettiin kuitenkin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi sinivalkoisiksi.
[2] Parastaminen = toisen idean varastamista ja eteenpäin viemistä eli parantamista omaan toimintakulttuuriin sopivaksi
Lisätietoa
Facebook – Korkeakoulupedagogiikkaa yhteistyössä
KOPEn laatimat Sinivalkoiset korkeakouluoppimisen laadun linjaukset
KOPEn oppimisen huipulle teemat
Twitter – KOPE-hankkeen Twitter-sivu