Mari Murtonen & Laura Hirsto
Yliopistot tavoittelevat osaavia asiantuntijoita, jotka pystyvät ratkaisemaan yhteiskuntamme viheliäisiäkin ongelmia. Samanaikaisesti toivotaan, että opiskelijat ja tulevat asiantuntijat voivat hyvin opiskelussaan ja työssään. Tätä yhtälöä ei aina ole helppo toteuttaa, sillä itseohjautuvan asiantuntijuuden kehittymisen hankaluudet ja opiskeluun liittyvä uupumus ovat yliopistokoulutuksessa havaittuja ongelmia. Opiskelijat tarvitsisivat tukea oppimiseensa. Asiantuntijakoulutus olisi hyvä järjestää monialaisesti ja ehkä jo alkaen lukion ja korkeakoulun yhteistyönä. Näihin kiinnostaviin kysymyksiin perehdytään tässä Yliopistopedagogiikka-lehden numerossa.
Ensimmäinen tieteellinen artikkeli on Sirpa Törmän ja Sirpa Mäkisen Yliopisto-opiskelijan ja asiantuntijan itseohjautuvuus eläytymistarinoissa. Artikkeli lähestyy itseohjautuvuutta sivistysideaalin ja andragogiikan lisäksi opiskeluorientaation ja -valmiuksien sekä yhteisöllisyyden näkökulmista. Pandemia-aikana kerätyn tarina-aineiston avulla tutkitaan yliopistossa opiskelevien tai siellä opiskelleiden antamia merkityksiä itseohjautuvuudelle yliopisto-opiskelun ja asiantuntijatyön konteksteissa. Tuloksena luoduissa mallitarinoissa opiskelijan itseohjautuvuutta ilmentävät valinnanvapauden mahdollisuudet, valmiudet suoriutua tehtävistä ja suorittamisen retoriikka. Opiskelijoilla painottuvat itsesäätelyn vaikeudet ja valmistuneella asiantuntijalla valmiudet yhteisöllisen työn hallintaan. Sekä opiskelu- että työelämäaineistossa vertaistuki ja yhteisöllisyys kuvataan tärkeänä voimavarana. Kirjoittajat pohtivat, miten yliopiston toimintakulttuuri voisi tukea paremmin opiskelijoiden valmiuksia itsensä johtamiseen ja yhteisöllisyyden rakentamiseen.
Toinen tieteellinen artikkeli käsittelee yliopisto-opiskeluun liittyvää uupumusta, joka on kasvava ongelma ja johon yliopistoissa tulisi kehittää ratkaisuja. Kaisa Österholm, Eva Ruusuvuori, Monica Londen ja Henna Asikainen analysoivat yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia verkkopohjaisen Acceptance and Commitment Therapy (ACT) -kurssin vaikutuksista heidän hyvinvointiinsa ja opiskelutaitoihinsa. Tulokset osoittivat, että suurin osa opiskelijoista koki kurssin lisäävän heidän hyvinvointiaan ja opiskelutaitojaan, vaikka jotkut raportoivat myös negatiivisia kokemuksia. ACT-pohjainen kurssi voi tukea monin tavoin opiskelijoiden hyvinvointia ja oppimista yliopistoissa.
Kehittäminen ja kokeilut -osiossa Kenneth Peltokangas, Taina Ruuskanen ja Veera Kallunki esittelevät ilmastoasiantuntijan erikoistumiskoulutusta (IlmastoERKO), jossa hyödynnetään monialaisen osaamisen kehittämistä sulautuvan opetuksen keinoin. Kahden yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä toteutettavan koulutuksen tavoitteena on tarjota ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen liittyvät tiedot ja taidot monialaiseen ilmastotyöhön. Hyvin erilaisista taustoista ja koulutuksista tulevista opiskelijoista osalle esimerkiksi matematiikan tehtävät olivat vaikeita, mutta ryhmätyöskentely, etätapaamiset ja lähijakso tarjosivat vertaistukea ja ylläpitivät opiskelijoiden motivaatiota.
Kehittämis- ja kokeilukuvauksena perehdytään myös Henna Turjan ja Sanna Juutisen esittelyyn lukiolaisten yliopisto-opintojen suorittamisesta lukion ja korkeakoulun yhteistyönä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on suosittanut ylioppilastutkinnon hyödyntämistä korkeakoulujen opiskelijavalinnassa, jotta pääsykokeisiin valmistautuminen vähentyisi ja korkeakouluopinnot alkaisivat aikaisemmin. Tämän on kuitenkin todettu aiheuttavan lukiolaisille stressiä. Jyväskylässä toteutetun avoimen yliopiston ja yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan lukioväylän tavoitteena on vähentää jatko-opiskelupaikan hakemisen aiheuttamaa stressiä ja tarjota selkeä väylä lukiosta yliopistoon. Lukioväylällä opiskelu vastasi opiskelijoiden odotuksia, osallistumisella ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia ja suurin osa vastaajista oli hakeutumassa informaatioteknologian opiskelijaksi.
Erkko Sointu, Hanna Vuojärvi, Johanna Korkeamäki, Henri Pesonen ja Aino Äikäs herättävät keskustelua aiheesta ”mitä on oppimisen pedagoginen tuki yliopistossa ja miten sitä tulisi kehittää”.
Pedagoginen tuki näyttäytyy yleensä yksilöllisinä opintojärjestelyinä, eivätkä koko yliopisto-opiskelun pedagoginen tuki tai koko yliopiston toimintaa koskevan systeemisen tason näkökulmat ole saaneet laajaa huomiota. Sointu ja kollegat kysyvätkin, olemmeko valmiita opiskelijajoukon moninaistumiseen.
Pedaforum – korkeakoulupedagogiikan päivät järjestettiin tänä vuonna Hämeen ammattikorkeakoulussa teemalla Korkeakoulupedagogiikka globaalin hyvinvoinnin rakentajana. Riikka Tuominen ja Liisa Postareff vetävät yhteen suuren suosion ja vakiintuneen aseman saavuttaneiden päivien antia. Pedaforumista on kehittynyt koko korkeakoulupedagogiikan toimijoiden yhteinen konferenssi, jossa esitellään sekä tutkimusta että käytännön kokeiluja ja innovaatioita. Ensi vuonna Pedaforumin järjestää Metropolia ammattikorkeakoulu Helsingissä – tarkkaile ilmoittelua!
Vertaisarviointi on elintärkeää tieteellisille lehdille, ja erityisesti Suomessa kotimaisilla kielillä julkaistaville artikkeleille. Olemme lehdessä hyvin kiitollisia kaikille vertaisarvioijillemme heidän panoksestaan suomalaisen yliopistopedagogisen tieteellisen julkaisemisen hyväksi. Koska lehdessä julkaistaan vain pieni määrä artikkeleja vuodessa, ilmoitamme refereiden nimiä anonymiteetin takia useammalta vuodelta kerrallaan. Tässä numerossa kerrotaan vuosina 2021‒2024 artikkeleita arvioineiden nimet.