Noora Kaukola, ma. yliopisto-opettaja, Itä-Suomen yliopisto, Kielikeskus, noora.kaukola@uef.fi
”Erittäin mielenkiintoinen ja uusi, moderni tapa oppia. Tämä oli erittäin miellyttävä tapa oppia.” Tällaista palautetta antoi opiskelija Itä-Suomen yliopiston (UEF) kielikeskuksessa syksyllä 2019 toteutetusta KiVAKO-hankkeen saksan kielen pilottikurssista. Tässä artikkelissa kuvailen pilotin toteutusta ja tarkastelen siitä saatua opiskelijapalautetta. Palautteesta esille nousivat esimerkiksi verkkotapaamisten ja selkeiden ohjeiden tärkeys. Lopuksi pohdin, mitä tulisi ottaa huomioon verkko-opintoja suunnitellessa.
Taustaa
”Saksan opintoja on vähän vaikea löytää, kun se on muuttunut harvinaiseksi kieleksi ja sitä ei opiskella enää niin paljon. Olisi mukavaa, jos kieltä voisi opiskella enemmänkin.” Tämä opiskelijapalaute kiteyttää hyvin saksan ja muiden vapaasti valittavien kielten tilanteen Suomessa. Kansallinen kielivaranto kapenee, ja eriarvoisuus korkeakoulujen kielitarjonnan välillä kasvaa. Vieraiden kielten tarjonta on supistunut monissa korkeakouluissa, vaikka yliopistojen kielistrategioissa painotetaan monikielisyyttä ja opetuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyttä arvostetaan. (Pyykkö, 2017.) Myös globalisoituvassa työelämässä tarvitaan vieraiden kielten taitoa ja niiden kulttuurien tuntemista.
Tähän kielenopetuksen järjestämisen haasteeseen ja työelämän kielitaitotarpeeseen KiVAKO eli Kielivarannon vahvistaminen korkeakouluissa -hanke pyrkii vastaamaan. KiVAKO on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa kansallista kielivarantoa ja kehittää kaikille Suomen korkeakouluopiskelijoille avoimia verkko-opintopolkuja vapaasti valittaviin kieliin.
Hankkeeseen osallistuu yli 80 opettajaa 25 korkeakoulusta. Kieliryhmiä on 11, ja kaikkien kieliryhmien oppimispolut alkavat eurooppalaisen viitekehyksen (Euroopan neuvosto, 2018) taitotasolta A1, ja jatkuvat tasolle B2. Oppimispolut ovat sähköisessä oppimisympäristössä DigiCampuksen Moodlessa, ja ne eivät ole vain itsenäisiä verkkokursseja, vaan jokaisella kurssilla on myös pari- tai ryhmätehtäviä ja verkkotapaamisia opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa.
Olen mukana saksan kielen osahankkeessa, joka on hankkeen isoin kieliryhmä. Tarkemmin kuulun B1-taitotasoryhmään, jossa olemme suunnitelleet kuusi yhden opintopisteen moduulia, joista muodostuu kaksi kolmen opintopisteen laajuista verkkokurssia Saksa 5 ja Saksa 6. Saksa 5 koostuu kolmesta yhden opintopisteen moduulista: opiskelu, arkipäiväntilanteet ja harjoittelu. Saksa 6 -kurssin teemoina ovat asiakaspalvelutilanteet, yritysvierailut ja työ- ja opiskeluhyvinvointi. Olen ollut mukana suunnittelemassa ja kehittämässä opiskelu- ja asiakaspalvelutilanteet -moduuleita ja olen pilotoinut valtakunnan laajuisesti kollegoideni kanssa kurssin Saksa 5 keväällä 2020. Ensimmäinen pilottikurssini oli kuitenkin opiskeluaiheinen moduuli, jonka pilotoin syksyllä 2019 Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille.
Opiskeluaiheisen saksan kielen moduulin suunnittelu ja toteutus
Aloitimme Karelia ammattikorkeakoulun saksan opettajan Kaija Sankilan kanssa opiskeluaiheisen moduulin suunnittelun opiskelijan näkökulmasta ja pohdimme ensimmäiseksi, mitä haluamme opiskelijoiden B1-taitotasolla oppivan kyseisestä aiheesta. Vaikka opiskeluvaihdon suorittaneiden lukumäärä Suomen korkeakouluissa on laskussa, suoritti noin 8 800 korkeakouluopiskelijaa opiskelijavaihdon vuonna 2018 (Opetushallitus, 2019). Opiskeluvaihto on siis edelleen suosittu korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa, ja siksi päätimme lähestyä aihettamme opiskeluvaihdon näkökulmasta.
Moduulin oppimistavoitteena on, että opiskelija tietää käytännön asioista opiskeluvaihtoon liittyen, hän osaa etsiä tietoa oman alan opinnoista saksankielisten maiden vaihtokohteissa ja hän osaa kertoa omasta tulevasta tai kuvitteellisesta opiskelijavaihdosta sekä suullisesti että kirjallisesti. Halusimme luoda moduulin, jossa opiskelija on itse aktiivisessa roolissa ja etenee omien mielenkiintojensa mukaan, ja tässä me mielestämme onnistuimme.
Vaikka suunnittelimme opiskeluaiheisen moduulin yhdessä, pilotoin sen yksin syksyllä 2019 Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille. Opiskeluaiheisen moduulin yhden opintopisteen pilottikurssiin osallistui 18 opiskelijaa, joista 17 suoritti sen loppuun.
Pilottikurssi kesti neljä viikkoa, ja jokaiselle viikolle oli eri tehtävät. Ensimmäisellä viikolla opiskelijat tutustuivat mahdollisiin vaihtokorkeakouluihin ja opettelivat opiskeluaiheista sanastoa. He kirjoittivat tai videoivat ajatuksistaan opiskelijavaihdosta, ja tallensivat tuotoksensa Moodlen keskustelualustalle. He myös kommentoivat toisen opiskelijan tuotosta, ja näistä kommentointipareista muodostui kurssin ajalle työskentelyparit. Ensimmäisen viikon lopuksi oli Zoom-verkkotapaaminen, jossa opiskelijat tutustuivat toisiinsa ja pääsivät keskustelemaan ajatuksistaan opiskelijavaihtoa kohtaan.
Seuraavien kolmen viikon aikana he opettelivat vaihdossa tarvittavaa sanastoa Moodlen interaktiivisten H5P-harjoitusten avulla, kokosivat itselleen hyödyllistä sanalistaa opiskelusanastosta, tutustuivat yhden saksalaisen korkeakoulun kielikeskuksen infokirjeeseen ja tekivät siihen liittyvät luetunymmärtämistehtävät. Lisäksi he kuuntelivat ja katsoivat kahden saksalaisen opiskelijan mietteitä opiskelijavaihdosta Suomessa ja opiskelusta Saksassa ja tekivät videoihin liittyvät kuullunymmärtämistehtävät. Opiskelijat kirjoittivat myös joko oikeista tai kuvitteellisista vaihtosuunnitelmistaan, keskustelivat niistä pareittain Zoom-verkkotapaamisessa ja esittelivät suunnitelmansa muille osallistujille toisessa verkkotapaamisessa, joka järjestettiin viimeisellä viikolla. Viimeisellä viikolla opiskelijat tekivät myös Moodle-tentin.
Läsnäoloni kurssilla näkyi tervehdysvideon, verkkotapaamisten ja arvioitavien tehtävien muodossa. Lähetin myös jokaisen viikon alussa opiskelijoille muistutusviestin viikon ohjelmasta. Moodle-alustalla oli keskustelualue, jossa opiskelijat pystyivät esittämään kysymyksiä. Keskustelualustalle ilmestyi kuitenkin vain muutama kysymys, sillä opiskelijat lähettivät kysymyksiä mieluummin sähköpostilla.
Opiskelijapalaute
Kurssin kehittämistä varten halusin saada palautetta opiskelijoiden oppimiskokemuksesta, kurssin tehtävistä ja työtavoista, tekniikan toimivuudesta ja pilotoinnin aikana saatavilla olevasta tuesta. Lisäksi halusin tietää, miten opiskelijat kehittäisivät kurssia. Keräsin palautetta nimettömällä kyselylomakkeella, jossa oli avokysymyksiä. Sainpalautetta 17 opiskelijalta, ja palaute oli pääosin hyvin positiivista.
Oppimiskokemus
Opiskelijat pitivät oppimiskokemusta erittäin hyvänä, positiivisena, sujuvana ja vaivattomana. He olivat myös sitä mieltä, että kurssi oli toimiva ja selkeästi ohjeistettu. Lisäksi kurssi oli helppo suorittaa etänä, ja verkkotapaamisia pidettiin yllättävän toimivina. Opiskelijoiden mielestä kurssin nimi vastasi sisältöä, ja he oppivat tarpeellista sanastoa ja saivat erittäin paljon hyötyä tulevaa vaihtoa ajatellen. He myös kokivat, että sekä kirjallisessa että suullisessa tehtävässä he joutuivat oikeasti kehittämään kielitaitoaan, ja ne opettivat kielen käyttöä oikeissa tilanteissa.
Tehtävät ja työtavat
Kurssin tehtäviä pidetiin monipuolisina, hyödyllisinä, hauskoina, erilaisina ja riittävän haastavina, jotta ne pitivät mielenkiinnon yllä. Opiskelijat pitivät pelillisistä tehtävistä, luetun- ja kuulunymmärtämistehtävistä ja myös kielioppiopetuksen rakenteesta ja selkeydestä. Eräs opiskelija kommentoi myös tehtävien olevan omaa osaamista edistäviä, ja ne pakottivat kehittämään taitojansa, koska mitään ei saanut kovinkaan suoraan annettuna. Suurin osa opiskelijoista piti siitä, että kurssilla oli suullisia tehtäviä, vaikka kyseessä olikin verkkototeutus: ”Etenkin keskusteluvideon tekeminen oli hauska ja erilainen tehtävä.”
Työtapojen monipuolisuutta arvostettiin, koska kurssilla kehitettiin kaikkia kielen osa-alueita: suullista ja kirjallista tuottamista ja tekstin- ja kuulunymmärtämistä. Opiskelijat pitivät siitä, että kurssilla oli myös verkkotapaamisia eikä se ollut sidonnainen vain yhdelle kampukselle.
Vaikka Moodlessa oli tiedosto, josta opiskelijat näkivät jokaisen viikon tehtävät, opiskelijat arvostivat sitä, että lähetin heille jokaisen viikon alussa erikseen viikkokohtaiset ohjeet. Hyödynsin kurssillani myös oppimisanalytiikkaa ja lisäsin Moodleen etenemisen seurannan. Opiskelijat pitivät tästä, koska se auttoi heitä seuraamaan, mitä tehtäviä he olivat jo tehneet ja mitä pitäisi vielä tehdä. Kaiken kaikkiaan kurssi koettiin mahdollistavan aidosti ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun, minkä eräs opiskelija tiivisti seuraavasti: ”Työtavat sopivat erittäin hyvin sekä päätoimiselle, päiväopintoja tekevälle että työn ohessa opintoja tekevälle. Opinnot on mahdollista tehdä etänä. Todella tärkeitä asioita molemmat. Hieno juttu!”
Tekniikka ja tuki pilotoinnin aikana
Pilotoinnin aikana tekniikka toimi lähes ongelmitta. Eräs opiskelija kommentoikin verkkotapaamisia Zoom-ohjelmalla yllättävän toimiviksi, mutta muutamalla opiskelijalla oli ongelmia puheen kuulemisessa. Kurssilla oli yksi palautettava keskustelutehtävä, ja tämän vieminen Moodleen koettiin hankalaksi. Kurssialustalla oli myös useita itsekorjautuvia tehtäviä, ja näistä yksi oli toiminut vain yliopiston koneella. Lisäksi itsekorjautuvien tehtävien haaste oli se, että kone hyväksyy vain opettajan mallivastauksiksi syöttämät kirjoitustavat.
Opiskelijat olivat lähes yksimielisiä siitä, että he saivat riittävästi tukea kurssin aikana. He myös kiittivät siitä, että tekniikkaongelmien kanssa oltiin joustavia ja ymmärtäväisiä. Eräs opiskelija oli kuitenkin kaivannut lisää tukea opettajalta, esimerkiksi erilaisten ilmaisujen varmistamiseen. Toinen opiskelija kommentoi, että hänellä oli tiedossa, että opettajalta saa tarvittaessa apua. Opiskelijat pitivät siitä, että ohjeet olivat selkeät.
Kehitettävää
Opiskelijoiden kehittämisehdotukset liittyivät lähinnä tehtävänantoihin ja kurssilla käytettyjen ohjelmien ja oppimisalustoiden käyttöohjeisiin. Osa opiskelijoista koki Zoom-ohjelmalla tehtävän paritehtävän ja sen lataamisen Moodleen hieman hankalaksi. Eräs opiskelija toivoikin rautalankaohjeita, kuinka Zoom-ohjelmaa käytetään, ja kuinka isoja videotiedostoja voi palauttaa Moodleen.
Moodle-alustalla oli vain yksi tiedosto, jossa oli koko kurssin ohjeet ja myös tehtävien palautuspäivät. Opiskelijat toivoivat kuitenkin, että palautettavien tehtävien päivämäärät olisivat eri tiedostossa. Osa opiskelijoista olisi kaivannut vähemmän tehtäviä ja osa puolestaan enemmän. Erityisesti kielioppiin kaivattiin lisää tehtäviä.
Lopuksi
Vuorovaikutus on tärkeää myös verkkokurssilla. Kurssin alussa on hyvä tutustuttaa opiskelijat toisiinsa esimerkiksi verkkotapaamisessa tai Moodle-keskustelualueella. Pidän verkkotapaamisia erittäin tärkeänä, mutta olen pohtinut, voivatko ne olla pakollisia. Valinnaisten kielten ylempien kielitasojen opiskelijamäärät ovat pieniä, joten ei ole toivottavaa, että kenenkään kurssi ja opiskelu jäävät verkkotapaamisista kiinni. Vuorovaikutusta voi lisätä myös opettajan tervehdysvideolla, mikä todennäköisesti tekee opettajasta helpommin lähestyttävän. Sekä ryhmäyttäminen että helposti lähestyttävä opettaja luovat suopeaa ilmapiiriä kurssille, mikä taas edistää oppimista.
Pedagogiikka ja teknologia kannattaa pitää vierekkäin, ja ottaa käyttöön vain niitä sovelluksia, jotka oikeasti tukevat oppimista. Videot ovat esimerkiksi kätevä tapa opettaa, mutta ne eivät saisi olla liian pitkiä. On parempi tehdä monta lyhyttä videota aiheesta kuin yksi pitkä. Itsekorjautuvat H5P-työkalulla tehdyt harjoitukset soveltuvat ainakin kieltenopiskeluun mainiosti. Työkalulla voi tehdä esimerkiksi monivalinta- ja aukkotehtäviä, erilaisia pelejä ja interaktiivisia videoita. H5P-tehtävät ovat mahtavia, koska opiskelija saa tehtävän suorituksesta välittömän palautteen.
Verkkokurssin suunnitteluun vaikuttaa tietysti opiskelijamäärä ja opiskeltava aines, mutta tärkeimpänä pidän selkeää oppimisalustaa ja monipuolisia tehtäviä. Oppimisalustalta tulee löytyä erikseen oppimistavoitteet, arviointiperusteet ja palautettavat tehtävät koottuina tiedostoina.
Lähteet
Euroopan neuvosto (2018). Common European Framework of Reference for Languages: Learning, teaching, assessment. Companion volume with new descriptors. Strasbourg: Euroopan neuvosto. Saatavilla https://rm.coe.int/cefr-companion-volume-with-new-descriptors-2018/1680787989
Opetushallitus (2019). Tilastoja korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksoista 2018. Raportit ja selvitykset 2019:12. Saatavilla https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/tilastoja-korkeakouluopiskelijoiden-ulkomaanjaksoista-2018.pdf
Pyykkö, R. (2017). Monikielisyys vahvuudeksi. Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:51. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-535-8