Henna Turja, koulutuspäällikkö, Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto
henna.k.turja@jyu.fi
Sanna Juutinen, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto
sanna.k.juutinen@jyu.fi
Korkeakoulujen opiskelijavalintaa on uudistettu, jotta korkeakouluopinnot alkaisivat aikaisemmin, ja lukioita on velvoitettu entistä aktiivisempaan yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. Yksi yhteistyön muodoista on Jyväskylän yliopistossa aloitettu informaatioteknologian opintojen lukioväyläyhteistyö. Tässä kyselytutkimuksessa selvitetään lukioväylällä opiskelevien odotuksia ja kokemuksia lukion ja yliopisto-opintojen yhdistämisestä sekä heidän korkeakouluopintosuunnitelmiaan. Lukioväylällä opiskelu on vastannut odotuksia, eikä lukioväylälle osallistumisella ole ollut negatiivisia vaikutuksia elämän eri osa-alueisiin. Tutkimuksen aikana korkeakouluopintosuunnitelmat pysyivät ennallaan, ja suurin osa vastaajista oli hakeutumassa informaatioteknologian opiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon.
Johdanto
Lukiolaki (2018) velvoittaa lukiot yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. Lukiokoulutuksen vuoden 2021 uudistuksessa tavoiteltiin sujuvaa siirtymää toisen asteen opinnoista korkea-asteelle, jotta yleinen koulutustaso nousee (Opetushallitus, 2019). Korkeakouluyhteistyötä on pidetty hyödyllisenä ja jatko-opintoihin siirtymistä sujuvoittavana tekijänä, mutta huomiota tulee kiinnittää myös lukiolaisten hyvinvointiin (Ikävalko, Vuorio & Aksela, 2022; Lehtonen, 2023). Kansallisessa korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiassa korostetaan avoimen korkeakouluopetuksen reittiä myös tutkinto-opintoihin. Tavoitteena on, että reitti avoimesta korkeakouluopetuksesta tutkinto-opiskelijaksi olisi selkeä, ennakoitava, reilu sekä yhdenvertaisuutta edistävä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022.)
Opetus- ja kulttuuriministeriön (2016) selvitys suositti ylioppilastutkinnon hyödyntämistä korkeakoulujen opiskelijavalinnassa, jotta pääsykokeisiin valmistautuminen vähentyisi ja korkeakouluopinnot alkaisivat aikaisemmin. Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen loppuraportin (Karhunen, Pekkarinen, Suhonen & Virkola, 2022) mukaan todistusvalinnalla on vuodesta 2020 lähtien valittu vähintään puolet opiskelijoista ja tavoiteltu sujuvaa siirtymää toiselta asteelta. Opiskelijavalintauudistus ja etenkin todistusvalinta on kuitenkin aiheuttanut paljon kritiikkiä, ja sen on esimerkiksi todettu lisäävän lukiolaisten stressiä (ks. Hakanen ym., 2023; Kleemola, Asikainen, Hyytinen & Tuononen, 2024). Vuosina 2022‒2025 on käynnissä valtakunnallinen yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanke (Valtakunnallinen yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanke 2022‒2025, 2024), jossa kehitetään todistus- ja valintakoevalintaa.
Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto ja Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta ovat toteuttaneet yhteistyössä lukioväylän syksystä 2022 lähtien. Yliopisto tarjoaa tukea opintojen suorittamiseen yhteistyölukioilleen, joita tämä tutkimus koskee, mutta kyseisiä yliopisto-opintoja on tarjolla myös yksittäisille lukiolaisille lukiosta riippumatta. Yhteistyölukiossa lukio osoittaa lukujärjestyksessä paikan opintojaksojen suorittamiseen sekä varmentaa opiskelijoiden riittävän tuen ja ohjauksen lukion opettajien resurssoinnilla. Yliopisto vastaa opintojaksojen opetuksesta ja arvioinnista sekä opintohallinnon käytänteistä. Lukioväylällä voi tällä hetkellä opiskella lukio-opintojen ohessa tietojenkäsittelytieteen kandidaatti- ja maisteriohjelman sekä tieto- ja ohjelmistotekniikan kandidaatti- ja DI-ohjelman opintoja. Lukioväylän tavoitteena on vähentää jatko-opiskelupaikan hakemisen aiheuttamaa stressiä ja tarjota selkeä väylä lukiosta yliopistoon.
Tutkimuksen tavoite ja toteutus
Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa tutkitaan lukioväylällä opiskelevien lukiolaisten odotuksia ja kokemuksia lukion ja yliopisto-opintojen yhdistämisestä sekä heidän korkeakouluopintosuunnitelmiaan. Lukioväylän toteutuksessa ja sen jälkeisessä opiskelijavalinnassa on yhtymäkohtia avoimen väylään, mutta lukioväylällä opiskelu on opiskelijalle maksutonta. Maksullista koulutusta opiskelijavalintojen yhteydessä sekä toiselta asteelta siirtymisen yhteydessä on tarkasteltu aiemmissa tutkimuksissa (ks. Lahtomaa, Haltia & Jauhiainen, 2024; Haltia & Kosunen, 2023).
Tutkimuksessa selvitetään myös muiden lukio-opintojen, harrastusten ja vapaa-ajan roolia lukioväylän opiskelijoiden lukioajassa sekä niiden aiheuttamaa kuormitusta. Lukiolaisten hyvinvointia tutkitaan vuosittain mm. Lukiolaisbarometrissä (Suomen lukiolaisten liitto, 2024), ja vuoden 2024 barometrin mukaan lukiolaisten hyvinvointi on huolestuttavalla tasolla. Rehtoritkin ovat huolissaan lukiolaisten jaksamisesta, ja rehtoreiden mukaan esimerkiksi lukion opiskelijoiden suuri työmäärä heikentää heidän hyvinvointiaan (Lehtonen, 2023).
Keväällä 2021 ylioppilastutkinnon suorittaneista 83 prosenttia haki välittömästi jatko-opintoihin, mutta 63 prosenttia jäi ilman jatkokoulutuspaikkaa, joten vain noin kolmannes jatkoi korkeakouluun heti lukion jälkeen (Tilastokeskus, 2021). Koska lukioväylän tavoitteena on tarjota selkeä väylä lukiosta yliopistoon, tutkimuksessa seurataan jatkossa myös korkeakouluopintoihin päätymistä lukioväylän opintojen pohjalta.
Tutkimuskysymyksinä olivat, miten lukioväylällä opiskelevien odotukset yliopiston opinnoista lukio-opintojen osana toteutuivat ja miten lukioväylällä opiskelu vaikuttaa korkeakouluopintosuunnitelmiin. Tutkimus toteutettiin yhteensä neljänä Webropol-kyselynä syksyjen 2023 ja 2024 aikana. Kysely lähetettiin sähköpostilla lukioväylän vuosina 2022 ja 2023 aloittaneille tutkimusluvan antaneille lukiolaisille (n = 33). Syksyllä 2023 vastaajia oli 18 (vastausprosentti 55) ja syksyllä 2024 vastaajia oli 13 (vastausprosentti 39).
Kyselyissä oli monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Tutkimusaineisto analysoitiin vastausten jakautumista ja niiden sisältöjä tarkastelemalla. Jaoimme kyselyaineiston neljään teemaan: kokemukset yliopisto-opinnoista, yliopisto-opintojen vaikutus, tuen saanti opintojen aikana sekä korkeakouluopintosuunnitelmat.
Tulokset
Kokemukset yliopisto-opinnoista
Kyselyjen tulosten mukaan lukiolaiset ovat hakeutuneet lukioväylälle ensisijaisesti (89 %) aiheen kiinnostavuuden vuoksi, eivät korkeakoulututkintopaikkaa tavoitellakseen. Lukioväylä on myös valittu siksi, että siellä saa lukiokoulutuksen lisäksi ylimääräistä koulutusta. Yliopisto-opinnot ovat vastanneet odotuksia erinomaisesti (19 %), hyvin (67 %), tyydyttävästi (9 %) tai huonosti (5 %). Tyydyttävästi tai huonosti täyttyneiden odotusten syy ei selvinnyt.
Yliopiston opintojaksojen vaativuuden arvioinnissa vastaaja pystyi valitsemaan usean vastauksen, ja käytössä oli seuraava asteikko: samantasoisia kuin muutkin lukiokurssit (38 %), vaativampia kuin odotin (48 %), helpompia kuin odotin (33 %), oma määritelmä (5 %). Opintojaksojen vaativuuden arvioinneissa näkyivät kurssien sisältöerot sekä se, suoritettiinko opintoja ensimmäisenä vai toisena lukiovuonna. Yleisesti yliopiston opintojaksoihin oli varattu lukiossa sopivasti opiskeluaikaa.
Yliopisto-opintojen vaikutus opintoihin sekä tuen saanti niiden aikana
Yliopiston opintojaksojen opiskelulla ei ollut pääosin vaikutusta muihin lukio-opintoihin (57 %). Lukioväylälle osallistuminen on näkynyt lukio-opinnoissa lähinnä vähentyneenä aikana muille valinnaisille opinnoille. Lukioväylällä opiskelulla on ollut vain pieni negatiivinen vaikutus (5 %) harrastuksiin, positiivisesti se on sen sijaan edesauttanut harrastuneisuutta IT-alalla. Kuitenkin 71 prosenttia vastaajista koki, että lukioväylällä opiskelu on vaikuttanut vapaa-ajan määrään hieman.
Lähes kaikki (95 %) kokivat saaneensa yliopiston opintojaksojen opiskeluun riittävästi tukea. Kysymykseen tuen saannista oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto. Tukea opintoihin saatiin eniten luokkakavereilta (100 %) ja lukion opettajilta (85 %). Lisäksi tukea saatiin yliopiston henkilökunnalta (30 %), vanhemmilta (25 %) sekä muilta kavereilta (15 %). Tulokset vahvistavat, että lukion ja yliopiston yhteistyö toimii suunnitellulla tavalla: lukion tehtävänä on varmistaa opiskelijoiden riittävä tuki yliopiston opettajien keskittyessä opintojaksojen opetukseen ja arviointiin.
Korkeakouluopintosuunnitelmat
Vastaajilta kysyttiin korkeakouluopintosuunnitelmista lukioväylän jälkeen. Noin puolet vastaajista (48 %) suunnitteli hakevansa opiskelemaan informaatioteknologiaa Jyväskylän yliopistoon ja noin kolmasosa ei vielä tiennyt suunnitelmistaan lukion jälkeen.
Muutamat suunnittelivat hakevansa opiskelemaan informaatioteknologiaa toiseen korkeakouluun tai jotain muuta alaa. Lisäksi muutaman opiskelijan korkeakouluopintosuunnitelmat olivat muuttuneet lukioväylän aikana, eivätkä he enää halunneet opiskelemaan informaatioteknologiaa.
Pohdinta
Tulosten perusteella lukioväylälle osallistuneiden odotukset ovat toteutuneet hyvin, eikä lukioväylällä opiskelulla ole ollut negatiivisia vaikutuksia muihin lukio-opintoihin tai vapaa-aikaan. On mahdollista, että tämä yhteistyö vähentää opiskelijoiden kokemaa kuormitusta lukio-opintojen aikana ylioppilastutkinnon arvosanoista ja korkeakouluopintopaikan saamisesta. Lukion aikana tehdyt yliopisto-opinnot antavat hakukelpoisuusvaatimukset täyttäville erinomaisen mahdollisuuden korkeakouluopiskelupaikan saantiin ilman todistusvalintaa tai pääsykokeita.
Korkeakouluopintosuunnitelmat olivat kyselyiden aikana vielä pysyneet ennallaan, ja informaatioteknologian opiskelu oli lähes puolella tavoitteena. Lukioväylän tapaisen yhteistyön kehittäminen ja laajentaminen yhä useamman lukiolaisen mahdollisuudeksi luo yhden mahdollisuuden sujuvalle siirtymälle toiselta asteelta korkeakouluopintoihin. Samalla jo suoritetut opinnot nopeuttavat yliopisto-opintoja ja siten valmistumista korkeakoulusta työelämään. Lukiolaisten kokemuksia yliopisto-opiskelusta, korkeakouluopintosuunnitelmien kehittymistä sekä korkeakouluopintoihin päätymistä seurataan edelleen.
Lähteet
Hakanen, M., Kalmbach, A., Kuuppelomäki, T., Lauronen, T., Suhonen, T. & Virkola, T. (2023). Todistusvalintahankkeen loppuraportti. VATT Muistiot 70. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-293-3
Haltia, N. & Kosunen, S. (2023). Avoin yliopisto vai valmennuskurssi? Maksullisuus koulutuksessa toisen asteen ja korkeakoulutuksen nivelvaiheessa. Kasvatus, 54(5), 507–521.
https://doi.org/10.33348/kvt.142136
Ikävalko, T., Vuorio, E. & Aksela, M. (2022). Lukioiden rehtorien näkemyksiä lukio-korkeakouluyhteistyöstä: Mahdollisuudet, haasteet, ratkaisut ja tuen tarve. Raportit ja selvitykset 2022:2. Helsinki: Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Lukioiden_rehtorien_nakemyksia_lukio-korkeakouluyhteistyosta.pdf
Karhunen, H., Pekkarinen, T., Suhonen, T. & Virkola, T. (2022). Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen loppuraportti. VATT Muistiot 67. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-287-2
Kleemola, K., Asikainen, H., Hyytinen, H. & Tuononen, T. (2024). Todistusvalinnan vertailua muihin valintatapoihin – yliopisto-opiskelijan opintomenestys ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kasvatus, 55(1), 63–78.
https://doi.org/10.33348/kvt.124796
Lahtomaa, M., Haltia, N. & Jauhiainen, A. (2024). ”Hinta hieman rajoittaa käsitystä kaikille tasavertaisesta koulutusmahdollisuudesta” – opiskelijoiden kokemuksia avoimen yliopiston opintomaksuista. Kasvatus, 55(2), 167–185.
https://doi.org/10.33348/kvt.126094
Lehtonen, T. (2023). Rehtoreiden näkemyksiä lukiokoulutuksen uudistamisesta, sen johtamisesta ja tulevaisuudesta (väitöskirja). Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9285-9
Lukiolaki. (2018). 714/10.8.2018.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180714
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2016). Valmiina valintoihin: Ylioppilastutkinnon parempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:37.http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-429-0
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2022). Maailman osaavimman ja sivistyneimmän kansan kotimaaksi: Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia 2030. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.
https://okm.fi/documents/1410845/4392480/Kansallinen+korkeakoulujen+jatkuvan+oppimisen+strategia_1.0.pdf
Opetushallitus. (2019). Lukiokoulutus uudistuu vuonna 2021 – mikä muuttuu lukiossa? Helsinki: Opetushallitus.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lops-tietopaketti.pdf
Suomen Lukiolaisten Liitto. (2024). Lukiolaisbarometri.
https://lukio.fi/lukiolaisbarometri/
Tilastokeskus. (2021). Koulutukseen hakeutuminen. Helsinki: Tilastokeskus. https://stat.fi/julkaisu/cl9dwvku1dapj0bvv2a5x6i2j
Valtakunnallinen yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanke 2022‒2025. (2024). Yliopistojen opiskelijavalintoja kehittämässä (blogi).
https://blogs.helsinki.fi/valintahanke/